maanantai 8. elokuuta 2016

OPPILASAINES AFRIKKALAISTUU, OPPIMISTULOKSET LASKEVAT

He eivät voi eivätkä saa olla Suomen tulevaisuus.

Ylen maanantain yksi pääuutisaiheita on ollut Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen johtajan, professori Jouni Välijärven koostama Oma Linja -selvitys, joka pohjautuu PISA-tutkimusten aineistoon. Uutisjutussa Selvitys: Oppilaat eriarvoistuvat ja osaamistulokset tippuvat – Professori perää peruskouluun mittavaa remonttia kerrotaan, että tällä hetkellä "suomalaisen koulun kuningasidea, tasa-arvo, ei toteudu".

Pragmaattisella arkijärjellä ajateltuna tasa-arvofetisistinen eli sosialistinen lahtökohta ei voi olla koulun päätarkoitus, vaikka oppilaitosten pitääkin antaa kaikille samanlaatuista opetusta. Opetuksen yhtäläisyys ei ole ongelma, kunhan ei ylläpidetä harhaista oletusta, että oppimistulosten pitäisi olla edes suurinpiirtein samat. On nimittäin selvää, että 90 äo-pisteellä ei päästä edelleenkään opiskelemaan fysiikkaa tai lääketiedettä, vaikka motivaatio olisi kuinka hyvä.

Valheellisessa tasa-arvoideologiassa, jota professori Välijärvikin näyttää kannattavan, oppilaan uskotaan olevan tyhjä taulu, ikään kuin perimällä ei olisi oppimisen suhteen mitään merkitystä. Huonoon koulumenestykseen etsitäänkin syitä kaikkialta muualta paitsi ihmisen syntyperästä. Nekin perimän ulkopuoliset syyt, jotka näyttävät ilmeisiltä, jäävät tutkimuksessa mainitsematta. Esimerkiksi poikien oppimistulosten heikkenemiselle professori esittää syyksi lukuharrastuksen vähenemisen, vaikka todennäköisempää on koululaitoksen ruotsalaistuminen eli vaatimustason lasku kielissä ja matematiikassa. Kun koulusta on tehty oppilaiden ehdoilla toimivia viihtymiskeskuksia, joissa teineille ei enää päntätä päähän vaikeita ja ikäviä asioita, ei ole ihme, että tulokset ovat mitä ovat. Asiaa ei paranna se, että lässyhumaani paapominen tulee vain lisääntymään, sillä osa alakouluista on luopunut numeroarvostelusta (Yle: Osa alakouluista luopuu numeroarvostelusta – kympin oppilaalle numeroista luopuminen voi olla vaikeaa)

Keskeinen syy osaamistulosten laskuun voisi olla oppilasmateriaalin jyrkkä muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tätä ei tietenkään mainita pääsyyksi huonoihin tuloksiin:
Suomalaiskoululaisten PISA-menestys kääntyi laskuun vuonna 2006. Sen jälkeen alas on tultu hälyttävästi. Välijärven aineiston mukaan yhä useampi koululainen jää Suomessa alle lukutaidon minimitason.
Toki maahanmuuttajat  huomioidaan Välijärven tutkimuksessa, mutta ei sellaisena selittäjänä mitä se on Ruotsissa. Heikosti menestyvillä maahanmuuttajilla tarkoitetaan rivien välistä tietenkin Lähi-idästä ja Afrikasta tulevia oppilaita, joilla on tunnetusti keskimääräisesti alhaisempi älykkyysosamäärä kuin eurooppalaisilla. Vaikka uutisessa ei asiaa mainitakaan, on itsestään selvää, että esimerkiksi venäläiset ja virolaiset maahanmuuttajat eivät ole sellaisia oppimisen ongelmatapauksia kuin mustasta Afrikasta tai Irakista tulleet koululaiset:
Osaamisen ongelmat korostuvat lisäksi maahanmuuttajalapsia ja -nuoria tarkasteltaessa. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat ovat 2,5–3 vuotta samanikäisiä kantasuomalaisnuoria jäljessä. Taustalla on ennen muuta kielellisiä vaikeuksia.
Maamme Pisa-tulosten lasku voidaan pysäyttää vain jos maahanmuutto Afrikan ja Lähi-idän maista lopetetaan kokonaan. Tällöin opettajien jaksaminen ja motivaatiokin olisi toista luokkaa, kun opetukseen vastenmielisesti suhtautuvaa monikulttuurista häirikköainesta saadaan vähennettyä. Tulosten nostaminen vaatisi puolestaan täällä ilman kansalaisuutta olevien afrikkalaisten kotimaihinsa palauttamista. Paras tulos saavutettaisiin tietenkin silloin, jos koko negridi- ja arabipopulaatio saataisiin siirrettyä takaisin heidän alkuperäisille alueilleen.

7 kommenttia:

  1. Aiheesta "kultamunat oppijoina ja koululaisina" saisi aikaan varmasti kokonaisen kirjoitussarjan, mutta totean vain: somppuja on tässä maassa ollut reilu 20 vuotta ja viime kesänä saatiin ensimmäinen ylioppilas. Asia oli oli niin mieltä ylentävä ja sydäntä lämmittävä, että se nousi ykkösuutiseksi ja oli läpi koko mediakentän suuren ilon ja ihmetyksen lähde. Ettäkö vallan ylioppilas saatiin tästä lahjakkuuksien lätäköstä ongittua?!Sellaisia ihme-eläviä. Pikainen passitus takaisin luonnolliseen habitaattiin olisi tosiaan järkevää.

    VastaaPoista
  2. Vaikka tyhmille ja Asialleenomistautuneille™ EI pitäisi, missään-vitun-nimessä, antaa IKINÄ mitään ideoita, niin annan kuitenkin !
    Elikkä: JOS näitä ns PISA-tuloksia haluttaisiin saada taas näyttämään vähän paremmilta, pitäisi Kommarien vain "ihan itse" keksiä muuttaa sitä MISTÄ niitä pisteitä ja arvosanoja lopulta ladellaan ja jaellaan. On nimittäin niin että JOS hyvän päästötodistuksen voisi saada esim matikan sijaan vaikkapaa...mm..sanotaan nyt vaikka, kiipeilemällä puissa(!), olisi neekerten(kin) oppimistuloksissa SUURI ero nykyiseen pohjamudan ruoppaukseen nähden.
    Se riippuu nääs niin näkökulmasta. (Tai ehkä puusta, huu nous?)

    VastaaPoista
  3. Tiijä, kyllä perimällä on hyvinkin vaikutusta asiaan. Mutta lisäisin tähän mielestäni merkityksellisiä seikkoja:

    1) Vanhempien asenteet. Jos vanhemmat ovat koulunkäyntiä vastaan tai hyväksyvät sellaisen vain pitkin hampain, lapsen mahdollisuudet menestyä ovat todella heikot.

    2) Vanhempien esimerkki. Jos vanhemmat ovat lukutaidottomia, on vaikea uskoa heidän kykenevän tukemaan lastaan koulunkäynnissä.

    Usein nämä kaksi ovat voimassa yhtäaikaa Afrikasta muuttaneissa maahanmuuttajaperheissä. Kuten 1800-luvulla suomalaisperheissäkin. Siitä nousu tapahtui hitaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1800-luvulla suomalaislasten oppimista vaikeutti ensisijaisesti se, että opetus oli ruotsinkielistä.

      Poista
    2. 1800-luvulla suomalaislasten oppimista vaikeutti ensisijaisesti se, että opetus oli ruotsinkielistä.

      Poista
    3. Pantalone, suomenkieli on ollut virallinen kieli Suomessa 1863 lähtien.

      Mutta asenteet... Olen itse tavannut ilmielävän esimerkin suomalaisesta työläisperheestä, jossa lasten koulunkäyntiä ei tuettu, vaan vaikeutettiin. Koska "Koulunkäynti herraskakaroiden kanssa ei kuulu työmiehen mukuloille." Tämä oli 1970-luvulla Suomessa kantasuomalaisessa perheessä. Ja tulokset olivat asenteiden mukaiset.

      Poista
    4. 1852 perustettiin ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu jyväskylään ja pari vuotta siitä annettiin asetus, jonka mukaan opetusta oli annettava myös suomeksi, jos oppilaat eivät osanneet ruotsia. Puhun varsin kaukaisista asioista minäkin. Nyt on kuitenkin 2016 ja pitää olla aikalailla white trash-perheestä, jos oppivelvollisuuteen suhtaudutaan penseästi.

      Poista